Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Alma Media on digitaalisiin palveluihin ja julkaisutoimintaan keskittyvä mediakonserni. Konsernin tuotteet tarjoavat uutissisältöjen lisäksi hyötytietoa elämäntyylin, työuran sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Alma Median palvelutarjonta on laajentunut Suomesta Pohjoismaihin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Konsernin emoyhtiö Alma Media Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, kotipaikka Helsinki, osoite Alvar Aallon katu 3 C, PL 140, 00101 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteessa www.almamedia.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista.

Hallitus on 12.2.2014 hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakkeenomistajilla on Suomen osakeyhtiölain mukaan mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen luvut ovat itsenäisesti pyöristettyjä. 

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU-asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhtiölainsäädännön mukaiset.

Konserni siirtyi vuoden 2005 aikana kansainväliseen IFRS- tilinpäätöskäytäntöön ja on soveltanut tässä yhteydessä IFRS 1 – Ensimmäinen IFRS -standardien käyttöönotto - standardia siirtymäpäivän ollessa 1.1.2004.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisin hankintamenoin, ellei jäljempänä muista laatimisperiaatteista muuta ilmene. Tilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina.

Konsernin emoyhtiö Alma Media Oyj (Y-tunnus 1944757-4, 7.11.2005 saakka nimeltään Almanova Oyj) perustettiin 27.1.2005. Yhtiö hankki aikaisemman Alma Media Oyj:n (Y-tunnus 1449580-9) osakkeet vuoden 2005 aikana. Yrityshankinta käsiteltiin konsernissa IFRS 3 -standardin perusteella käänteisenä hankintana. Tämä tarkoittaa, että konsernitilinpäätöksessä hankkijana oli vanha Alma Media Oyj ja hankinnan kohteena konsernin nykyinen juridinen emoyhtiö Almanova Oyj. Hankinta-ajankohdan varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräinen käypä arvo ei poikennut yhtiön kirjanpitoarvosta. Hankintameno oli varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon suuruinen, jolloin hankinnasta ei muodostunut liikearvoa. Käänteiseen hankintaan sovellettava kirjanpitokäsittely koskee vain konsernitilinpäätöstä. 

Vuoden 2013 aikana käyttöönotettujen standardien vaikutukset

Konserni on soveltanut seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja 1.1.2013 lähtien:

IFRS-standardeihin tehdyt muutokset:

IFRS 7  Rahoitusinstrumentit, uudistettu: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, Rahoitusvarojen ja –velkojen vähentäminen toisistaan (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta)

Muutos tarkentaa liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisesti esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavia sopimuksia. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätöstietoihin.

IAS 19   Työsuhde-etuudet, uudistettu (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta)

Uudistettu standardi sisältää useita muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi ja vertailtavuuden parantamiseksi. Standardin muutos vaikutti mm. siihen, että konsernin soveltaman ns. putkimenetelmän soveltamismahdollisuus poistui. Uudistetun standardin mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jona ne syntyvät. Liitetietovaatimukset laajenevat muun muassa etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvien riskien osalta. 

Uudistettua standardia on sovellettu siirtymäsääntöjen mukaisesti takautuvasti IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet mukaisesti.  Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on merkitty vertailukauden alun 1.1.2012 taseeseen. Vertailukauden 2012 tiedot on oikaistu uudistetun standardin mukaisiksi.  Seuraavassa taulukossa on esitetty oikaisut, jotka on tehty konsernin avaavaan taseeseen sekä vertailukauden tietoihin.

Rahastoidut eläkevelvoitteet:

(meur) Vanha standardi Uusi standardi Muutos
Eläkesaatava 1.1.2012 0,0
Eläkevelka 1.1.2012 0,5 0,6
Eläkesaatava 31.12.2012 0,1
Eläkevelka 31.12.2012 0,6 0,7
Eläkevastuun muutos tilikaudelle 2012 0,1 -0,1 -0,2*

*Tulosvaikutus tilikaudelle 2012 esitetty muissa laajan tuloksen erissä

IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen, uudistettu (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta)

Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Muutos ei vaikuta siihen, mitkä erät kirjataan laajan tuloslaskelman eriin eikä siihen, milloin erät siirretään tulosvaikutteisiksi ja milloin ei.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen, uusi (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta)

Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Se ei muuta sääntelyä sen suhteen, milloin raportoivan yhteisön tulee arvostaa omaisuuserä tai velka käypään arvoon. Standardi laajensi lisäksi merkittävästi käypien arvojen käyttämisestä annettavia liitetietoja.

Konsernitilinpäätöksen vertailukelpoisuus

Tilikaudet 2013 ja 2012 ovat vertailukelpoisia. Yhtiöllä ei ole raportoitavia lopetettuja toimintoja tilikausilla 2013 ja 2012.

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryritykset. Ne ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä muutoin on määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Tytäryritysten laskentaperiaatteet on muutettu konsernitilinpäätöksessä vastamaan IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia säännöksiä. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisien arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen asti, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. 

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konserniin pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät hankinnasta syntyneen liikearvon. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoisena ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöihin liittyen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.

Yhteisyritykset

Yhteisyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa. Konsernissa on yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä käsitelty keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt sekä asunto-osakeyhtiöt. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen IAS 31:n mukaisesti suhteellisena yhdistelynä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot on käsitelty tuloslaskelmassa kyseisten erien oikaisuerinä. Lainoihin ja lainasaamisiin liittyvät kurssierot on käsitelty tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta johtuva liikearvo on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.  Ulkomaisten tytäryritysten ja osakkuusyhtiöiden yhdistämisessä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan. Kurssierot sellaisesta monetaarisesta erästä, joka on osa yhteisön nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan konsernin omaan pääomaan ja siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista; kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Tilinpäätöksissä 2013 ja 2012 konsernilla ei ole myytäväksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle. Lisenssi- ja rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti.

Työsuhde-etuudet

Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, muut pitkäaikaiset etuudet, irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet sekä työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät mm. palkat ja luontaisedut, vuosilomat ja bonukset. Muut pitkäaikaiset etuudet sisältävät esimerkiksi pitkäaikaiseen työsuhteeseen perustuvan juhlan, loman tai korvauksen, kuten palveluvuosilisät. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet tarkoittavat etuuksia, jotka syntyvät irtisanomisesta eikä työsuorituksesta.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koostuvat eläkkeistä ja muista työsuhteen jälkeen maksettavista etuuksista esim. henkivakuutuksesta tai terveydenhoidosta. Etuudet luokitellaan maksupohjaisiin ja etuuspohjaisiin etuuksiin. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Vakuutusyhtiöissä hoidetun suomalaisen Tyel-eläkejärjestelmän työkyvyttömyysosan muuttuessa IFRS:n mukaisessa luokittelussa maksuperusteiseksi vuoden 2006 alusta, ne on käsitelty maksuperusteisena tilinpäätöksessä. 

Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi luokitellaan kaikki ne järjestelyt, jotka eivät täytä maksupohjaisten järjestelyjen määritelmiä. Konsernissa etuuspohjaisena käsitellään vapaaehtoisista järjestelyistä syntyneet lisäeläkevelvoitteet. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjestelyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjattava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata. Taseeseen kirjattava velka muodostuu eläkevelvoitteen nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon sekä kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden erotuksena.

Konsernin etuuspohjaisen eläkejärjestelyiden velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia olettamuksia. Ne jaetaan väestötilastollisiin ja taloudellisiin olettamuksiin. Väestötilastollisia olettamuksia ovat oletukset kuolleisuudesta, työsuhteiden päättyvyydestä ja työkyvyttömyyden alkamisesta. Taloudellisia olettamuksia ovat oletukset diskonttauskorosta, tulevasta palkkatasosta, järjestelyyn kuuluvien varojen odotetusta tuottotasosta ja inflaatiosta.

Uudistetun IAS 19 – standardin käyttöönoton vaikutukset on esitetty kohdassa ”Vuoden 2013 aikana käyttöönotettujen standardien vaikutukset”.

Osakeperusteiset maksut

Alma Media -konsernissa oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 voimassa keväällä 2009 liikkeelle laskettu ja johdolle suunnattu optiojärjestely sekä vuonna 2012 käynnistynyt osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2012—2014.  Vuoden 2009 optiojärjestely on arvostettu käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black & Scholes -optiohinnoittelumalliin perustuvan Forward Start Option Rubinstein (1990) -mallin perusteella. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Ennen voimassa olevan osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa (1.9.2006) myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu järjestelyiden ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyistä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Vuoden 2009 optiojärjestelyä ja sen vaikutusta tuloslaskelmaan ja taseeseen on kuvattu liitetiedoissa. 

Osakepalkkiojärjestelmä 2012 järjestelmästä kirjataan kulua osakepalkkion käypään arvoon perustuen oikeuden syntymisajanjakson kuluessa kunnes osakkeet ovat vapaasti kohderyhmän käytettävissä. Osakkeen käypä arvo on osakkeen kurssi vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Käypä arvo määritellään päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt järjestelyn ehdot. Rahana maksettavan palkkion käypä arvo määritellään kunakin raportointihetkenä tarkasteluhetken osakkeen pörssikurssin perusteella.                                            

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Konsernin ollessa vuokralle ottajana muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokrakauden kuluessa. Tulevien kausien vuokrat esitetään vuokravastuina tilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin ollessa vuokralle antajana vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrakauden kuluessa.

Konserni on solminut ostosopimuksia, joihin sisältyy vuokrasopimuskomponentti. Voimassa oleviin järjestelyihin sovelletaan IFRIC 4 -tulkinnan mukaista menettelyä ja järjestelyiden määrittely on tehty tosiasiallisen sisällön perusteella. Konsernissa voimassa olevat ostosopimukset, joihin sisältyy vuokrasopimuskomponentti, on määritetty IAS 17 -standardin mukaisiksi muiksi vuokrasopimuksiksi.

Kauden verotettavaan tuloon sisältyvät verot ja laskennalliset verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta ve­rosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perus­teella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verosaamiset ja -verovelat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpidon ja verotuksellisen arvon välillä. Siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, laskennallista veroa ei ole laskettu. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista on kirjattu laskennallinen verovelka, silloin kun vero todennäköisesti realisoituu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja –verovelat on netotettu yhtiökohtaisesti silloin, kun ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin ja kun verottaja sallii yhtiön suorittaa tai vastaanottaa yhden nettomääräisen maksun. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrän asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisten verosaamisten kirjaamisedellytys arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankinnasta. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 30-40 vuotta
Rakennelmat 5 vuotta
Koneet ja kalusto 3-15 vuotta
Isot rotaatiopainokoneet  20 vuotta


Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Näin tehdään myös merkittävien tarkastus- ja huoltotoimien osalta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoiton ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. 1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS 3- standardin (2004) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS- standardien mukaisena oletushankintamenona. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja testattu siirtymähetkellä. Sen jälkeen sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin ne ovat syntyneet. Uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden suunnittelusta ja toteutuksesta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ-, ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Patentit, copyright-oikeudet ja ohjelmistolisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Näitä hyödykkeitä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutus on konsernissa yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostetut tuotemerkit.

Poistettavien aineettomien hyödykkeiden poistoajat                        3–10 vuotta

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konsernissa arvioidaan tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä sitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain myös liikearvosta, keskeneräisistä aktivoiduista kehitysmenoista sekä niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika. Nämä arvioidaan riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko vähentämällä käyvästä arvosta myynnistä aiheutuvat kulut tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumiskirjaus voidaan peruuttaa olosuhteiden muututtua aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden osalta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei voi peruuttaa missään olosuhteissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuteen kirjataan aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset tuotteet sekä valmiit tavarat. Valmistustoiminnassa vaihto-omaisuuteen aktivoidaan kiinteät yleiskustannukset. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Konsernissa vaihto-omaisuutena käsiteltävää omaisuutta on lähinnä lehtipainoissa käytettävä tuotantomateriaali.

Rahoitusvarat, johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat ehdollisia kauppahintasaatavia ja johdannaisinstrumentteja. Ehdolliset kauppahintasaatavat syntyvät yritysjärjestelyissä. Yhtiö suojautuu hyödykejohdannaisinstrumenteilla paperihintojen sekä sähköhinnan muutoksiin sekä korkojohdannaisille rahoitusvelkojen koron muutoksiin.  Kauppahintasaatavat ja johdannaisinstrumentit merkitään syntyessään taseeseen käypään arvoonsa ja arvostetaan uudelleen tilinpäätöshetkellä. Ehdollisten kauppahintasaatavien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti paperijohdannaisten osalta materiaalihankintoihin sekä sähköjohdannaisten osalta liiketoiminnan muihin kuluihin. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoituseriin. Toteutuneet johdannaisinstrumentit kirjataan tuloslaskelmaan toteutumiskaudellaan.

Ehdollisten kauppahintasaatavien ja -velkojen arvonmääritys perustuu vastaisten rahavirtojen diskontattuihin arvoihin. Arvonmääritys tehdään jokaisena raportointipäivänä perustuen kauppahintasopimusten mukaisiin ehtoihin. Johto arvioi ehtojen toteutumista jokaisena raportointipäivänä ja käypä arvo kirjataan arvioitujen rahavirtojen diskontattuina arvoina.

Lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvat rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernissa tähän ryhmään sisältyvät myyntisaamiset sekä muut saamiset. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat rahoitusvaroja, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konserni aikoo ja kykenee pitämään eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman eränä. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuina silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Tähän ryhmään sisältyvät rahoitusvarat, joita ei luokitella johonkin muuhun edellä olevista luokista. Julkisesti noteeraamattomat osakesijoitukset luokitellaan konsernissa myös tähän ryhmään, mutta nämä sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon siksi, että niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista.

Rahoitusvarojen kirjaamisessa käytetään yleisesti kaupantekopäivää. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot ulkopuolelle.

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. 

Rahoitusvelat ja vieraan pääoman menot

Ehdolliset kauppahintavelat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi rahoitusveloiksi. Ne merkitään taseeseen käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoonsa. Myöhemmin muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Korollisista veloista johtuvat menot on kirjattu kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konsernissa ei ole aktivoitu vieraan pääoman menoja, koska konsernille ei muodostu vieraan pääoman menoja hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta IAS 23- standardin edellyttämällä tavalla.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varaus diskontataan, jos aika-arvolla on olennaista merkitystä varauksen suuruuteen. Konsernissa varauksia ovat esimerkiksi vuokrakulut tyhjistä toimitiloista (tappiolliset sopimukset), uudelleenjärjestelyvaraukset sekä eläkekuluvaraukset työttömyyseläkevakuutuksesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Konserni arvioi tehtyjen varausten riittävyyden kuukausittain ja vuosineljänneksittäin, ja oikaisee niitä tarvittaessa toteutumien ja arvioiden muuttuessa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttymistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Liikevoitto 

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen- standardi ei määrittele liikevoiton ja käyttökatteen käsitteitä. Käyttökate on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulutu, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvilla kuluilla sekä liiketoiminnan kuluilla. Liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.

Segmenttiraportointi ja siinä noudatetut laadintaperiaatteet

Alma Median tilinpäätöksen segmentit ovat Sanomalehdet, Kauppalehti-ryhmä, Digitaaliset kuluttajapalvelut ja Muu toiminta. Muu toiminta -segmentissä raportoidaan konsernin paino- ja jakelutoiminta sekä emoyhtiön toiminnot. Segmenttirakennetta on muutettu vuoden 2013 alusta lukien. Kauppalehti-ryhmään kuuluu aiemmin Digitaaliset kuluttajapalvelut -segmentissä raportoitu Objektvision.se.

Raportoitavien segmenttien rakenteen ja koostumuksen muututtua Alma Media on IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti oikaissut segmentti-informaation vastaavat erät vertailukaudelta 2012. 

Maantieteellisiä segmenttejä ei Alma Media -konsernissa ole erotettavissa, joten segmenttiraportointi rajoittuu edellä mainittuihin liiketoimintasegmentteihin. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS -säännösten mukaiset.

Kertaluonteiset erät

Kertaluonteinen erä on kokonaisvaltainen tuotto tai kulu, joka syntyy kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena. Konserni esittää kertaluonteisina erinä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuvat voitot tai tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat voitot tai tappiot, sekä liikearvon ja omaisuuserien arvonalentumistappiot. Kertaluonteiset erät kirjataan tuloslaskelmaan aiheuttamisperiaatteensa mukaiseen tuotto- tai kuluryhmään. Kertaluonteisia eriä on käsitelty toimintakertomuksessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tulevaisuutta koskevia arviointeja ja oletuksia, joiden lopputulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Operatiiviset vuokrasopimukset: Konsernilla on merkittäviä toimitiloihin liittyviä vuokrasopimuksia. Konserni on määrittänyt sopimusehtojen arviointiin perustuen, että konsernilla ei ole tilojen osalta merkittäviä omistukseen liittyviä tuotto- ja riskitekijöitä ja näin ollen sopimukset ovat luonteeltaan operatiivisia vuokrasopimuksia.

Arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu johdon arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyneiden ehdollisten kauppahinta velkojen käyvän arvon määritys perustuu johdon näkemykseen. Merkittävimmät muuttajat ehdollisten kauppahintojen käyvän arvon muutoksessa on arvio tulevasta liikevoitosta.

Arvonalennustestaukset: Konsernissa testataan vuosittain liikearvot sekä ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisista edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Merkittävimpiä liikearvojen testauksessa käytettyjä oletuksia ja arvioita sekä näiden muutosten herkkyyttä liikearvotestaukseen on kuvattu tarkemmin liikearvoja erittelevässä liitetiedossa.

Poistoajat: aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoaikojen määrittäminen edellyttää, että myös johto arvioi hyödykkeiden taloudellisia vaikutusaikoja. Käytetyt poistoajat hyödykeryhmittäin on listattu edellä laatimisperiaatteiden kohdissa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja Aineettomat hyödykkeet.

Muut arviot: muut arvioinnit liittyvät pääasiassa muun omaisuuden, kuten saamisten sekä tuotekehitysaktivointien kuranttiuden arviointiin, veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen, laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan..

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 

Ajankohta, jolta tilinpäätökseen vaikuttavat asiat otetaan huomioon, käsittää tilinpäätöspäivän ja tilinpäätöksen julkistamispäivän välisen ajan. Julkistamispäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin tilinpäätöstiedote julkaistaan. Edellä mainitulla ajanjaksolla tapahtuvien asioiden osalta tarkastellaan, onko kysymyksessä tapahtuma, jonka osalta tilinpäätöksen tietoja tulee oikaista vai tapahtuma, jonka osalta tilinpäätöksen tietoja ei oikaista.

Tilinpäätöksen tietoja oikaistaan niillä tapahtumilla, jotka antavat lisänäyttöä tilikauden päättymishetkellä vallinneesta tilanteesta. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi tilanne, jossa tilinpäätöspäivän jälkeen on saatu tieto, jonka mukaan omaisuuserän arvo oli alentunut jo tilinpäätöspäivänä.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja sovelletaan konsernissa tulevilla tilikausilla:

IFRS 9  Rahoitusinstrumentit, uusi (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta)

IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen toimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.  Standardi on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Standardi painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Standardi edellyttää, että yhteisyritysosuuksien raportoinnissa käytetään yhtä menetelmää, ns. pääomaosuusmenetelmää. Standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.  Standardi on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. 

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Standardi sisältää liitetietovaatimukset, jotka koskevat erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt.  Uusi standardi tulee laajentamaan liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. Standardi on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. 

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.  Standardin uudistuksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.      

Sijoitusyhteisöjen yhdistely konsernitilinpäätökseen, muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28:aan (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Mikäli yhteisö määritellään standardin määritelmän mukaiseksi sijoitusyhteisöksi ja se arvostaa kaikki tytäryrityksensä käypään arvoon, sen ei tarvitse esittää konsernitilinpäätöstä. Standardien muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IASB on julkaissut muutoksen IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardiin lokakuussa 2012. Standardiin lisättiin konsolidointia koskeva poikkeussääntö, joka koskee sijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Muutos sisältää kriteerit, jotka yhteisön tulee täyttää ollakseen sijoitusyhteisö ja voidakseen soveltaa poikkeussääntöä. Kriteerit täyttävät yksiköt eivät yhdistele tytäryhtiöitään konsernitilinpäätökseen, vaan ne käsitellään IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tai IAS 39 Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen –standardien mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Uudistettu standardi sisältää vatimukset sekä osakkuus- että theisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Standardi on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. 

IAS 32:n Rahoitusintrumentit: esittämistapa muutos Rahoitusvarojen ja –velkojen vähentäminen toisistaan (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. 

IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen muutos Recoverable Amount Disclosures for Non-Financial Assets (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutos täsmentää liitetietovaatimuksia, jotka koskevat sellaisia rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joihin on kohdistunut arvonalentumiskirjauksia. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen muutos Novation of Derivatives and Continuation of Hedge Accounting  (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutos koskee suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä tilanteissa, joissa johdannaissopimus siirretään ns. keskusvastapuolelle. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRIC 21 Levies  (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Tulkinta käsittelee julkisista maksuista maksajaosapuolelle mahdollisesti syntyvän velvoitteen kirjanpitokäsittelyä.  Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Vuosikatsaus 2013

Tilinpäätös 2013

Lisätietoa