Toimintaympäristö

Vuosi 2013 oli mediayhtiöille uudistumisen ja tehostamisen aikaa. Painetun mainonnan määrä laski ja mediakulutus siirtyi yhä vahvemmin digitaalisiin kanaviin. Uuteen, monimuotoiseen mediaan perustuvan liiketoiminnan kehittämisen tarve korostui.

Vuonna 2013 nähtiin ensimmäisiä merkkejä kansainvälisen talouden elpymisestä, vaikka taloustilanne oli edelleen heikko etenkin euroalueella. Suomessa talous palasi vaatimattomaan kasvuun vuoden toisella neljänneksellä. Koko vuoden bruttokansantuotteen kasvu oli kuitenkin negatiivinen, -1,4 prosenttia. Myös kuluttajien luottamus talouteen oli edelleen selvästi heikompi kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin (Elinkeinoelämän keskusliitto). 

Myös Alma Median toimintamaista nopeimmin kasvavilla markkina-alueilla itäisessä Keski-Euroopassa talouskehitys on ollut hidasta. Vuonna 2013 Tšekin tasavallassa bruttokansantuote laski 1,0 prosenttia. Slovakiassa bruttokansantuote nousi 0,9 prosenttia (Eurostat, ennuste, tammikuu 2014).

Mediamainonnan määrä laski edelleen 

Bruttokansantuotteen kehitykseen tiukasti sidoksissa oleva mediamainonnan määrä laski TNS Media Intelligencen mukaan vuoden 2013 aikana Suomessa 8,5 prosenttia edellisvuodesta, ja oli yhteensä 1206,2 miljoonaa euroa. Kansainvälisesti vertailtuna mainonnan BKT-osuus jää Suomessa esimerkiksi USA:ta ja Iso-Britanniaa selvästi pienemmäksi.

Vuonna 2013 painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli 49,5 prosenttia. Sanomalehtimainonnan määrä laski edellisvuoteen verrattuna merkittävimmin, 15,8 prosenttia. Tähän vaikuttivat muun muassa epävarman taloustilanteen aiheuttama, erittäin vähäinen rekrytointi-ilmoittelu (-28,1 prosenttia edellisvuodesta). Alma Media arvioi markkinaosuudekseen kaikesta sanomalehti-ilmoittelusta Suomessa noin 20 prosenttia.

 

Verkkomainonta on kestänyt makrotalouden muutoksia paremmin kuin muu mediamainonta. eMarketerin ja Starcom MediaVestin syyskuun lopussa 2013 julkaiseman ennusteen mukaan digimainonnan kasvu on maailmalla 13 prosenttia vuonna 2013, ja sen osuus kaikesta mainonnasta on 22,7 prosenttia. Vuonna 2014 digimainonnan osuuden odotetaan nousevan 24,4 prosenttiin.

Etenkin mitattavaan tuloksellisuuteen perustuva mainonta on suosittua myös tiukkojen mainosbudjettien aikana. Verkkomainonnan kasvua tukevat sosiaalisen median mainonnan ja video- ja mobiilimainonnan lisääntyminen sekä teknologian kehitys – erityisesti kohdentamiseen ja kampanjoiden tehokkuuden mittaamiseen tarkoitetut työkalut. eMarketerin ja Starcom MediaVestin ennusteen mukaan mobiilimainonnan arvioidaan kasvavan 79,7 prosenttia vuonna 2013.

Digitaalisessa kasvussa on edelleen paljon potentiaalia. Suomessa verkkomainonta on vielä muita Pohjoismaita alemmalla tasolla: 19,7 prosenttia kaikesta mediamainonnasta. Verkkomainonnan kokonaismäärä oli 237,6 miljoonaa euroa, ja se kasvoi 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Display-mainonta mainonta, joka sisältää myös Facebook-mainonnan, kasvoi 13,4 prosenttia. Luokiteltu ilmoittelu väheni 8,3 prosenttia. Hakusanamainonta kasvoi noin 5,5 prosenttia edellisvuodesta ja mainonta sähköisissä hakemistoissa nousi noin 2,3 prosenttia.

Alma Median markkinaosuus luokitellusta ja display-verkkomainonnasta Suomessa on hieman alle kolmasosa ja kaikesta verkkomainonnasta (edellisten lisäksi mukaan lukien myös hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot) noin seitsemäsosa.

Median mobiilikäyttö kasvoi vauhdikkaasti

Suurimpia digitalisaation tuomia muutoksia suomalaisessa mediakentässä vuoden aikana oli mobiilikäytön vauhdikas kasvu. Samalla kun mediakulutus pirstaloituu eri medioiden ja ajankäytön suhteen, myös erilaisten päätelaitteiden kirjo kasvaa tarjonnan kasvaessa. Kun painettujen lehtien levikit laskevat, sähköinen asiointi ja median sekä palveluiden mobiilikäyttö kasvavat palvelutarjonnan kasvun myötä. Myös liikkuvan kuvan kulutus verkossa ja mobiilissa kasvaa voimakkaasti.

Erilaisten mobiililaitteiden määrä lisääntyi vauhdilla: tablettien myynti ylitti Suomessa pc-laitteiden myynnin vuonna 2013 (Idean 2013). Sama käänne tapahtui älypuhelimien osalta vuonna 2010. Kodintekniikka-alan yhteistyöfoorumin, Kotekin, mukaan älypuhelimia myytiin vuonna 2013 Suomessa yli 1,8 miljoonaa kappaletta ja tabletteja lähes 700 000 kappaletta. Varsinkin tablettien määrä suomalaiskodeissa kasvaa kohisten, pelkästään jouluna myytiin 100 000 tablettia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Älypuhelinten yleistymisen myötä myös internetin mobiilikäyttö on kasvanut voimakkaasti parin viime vuoden aikana. TNS Gallupin tutkimuksen mukaan vähintään viikoittain aikakaus- ja/tai sanomalehteä luki matkapuhelimen kautta 23 prosenttia (vuotta aiemmin 15 prosenttia) ja muilla sähköisillä lukulaitteilla 11 prosenttia (vuotta aiemmin 4 prosenttia) vastaajista. Alma Median omistamassa Iltalehdessä mobiilisivustojen kävijämäärät kasvoivat vuoden aikana keskimäärin viisinkertaisiksi.

Mobiilikäytön kasvu näkyy kysyntänä myös mediamainonnassa. Vuonna 2013 koko mobiilimarkkinoinnin panostusten arvioidaan olleen Suomessa suuruudeltaan noin 10  miljoonaa euroa. Mediat pyrkivätkin tarjoamaan sisältöä ja mainontaa päätelaiteriippumattomasti. Kasvavan mobiilikäytön myötä printistäkin saadaan interaktiivista - QR-koodien ja Shortcutin käyttö on yleistynyt älypuhelinten määrän kasvaessa.

Rekrytointimarkkinat vetivät itäisessä Keski-Euroopassa heikosta taloustilanteesta huolimatta

Rekrytointipalveluista on kahdessa vuodessa kasvanut Alma Median kansainvälistymisen vahva kärki. Kaikki Alma Median rekrytointipalveluyhtiöt ovat markkina-alueensa johtajia online-rekrytoinnissa. 

Alma Median nopeimmin kasvavalla markkina-alueella, itäisessä Keski-Euroopassa, rekrytointi-ilmoittelun tilanne oli vuonna 2013 vakaampi kuin yhtiön kotimarkkinalla Suomessa. Suomessa rekrytointi-ilmoittelumarkkina laski 26 prosenttia ja markkinan arvioidaan olleen arvoltaan 33 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tšekissä markkina laski 4 prosenttia ja rekrytointi-ilmoittelumarkkinan arvioidaan olleen vuonna 2013 kokonaisarvoltaan noin 25 miljoonaa euroa. Avoinna oli joka kuukausi noin 40 000 työpaikkaa, joista noin 20 000 ilmoitettiin Alma Median omistamassa Jobs.cz rekrytointiportaalissa.

Itäisessä Keski-Euroopassa markkinan haasteena on Suomen ja muun EU:n tavoin korkea työttömyysaste. Marraskuussa 2013 työttömyysaste oli Suomessa 8,4 prosenttia, Tšekin tasavallassa 6,9 prosenttia ja Slovakiassa 14,0 prosenttia (Eurostat). Tšekin työttömyysaste oli EU:n viidenneksi alhaisin heti Itävallan (4,8 prosenttia), Saksan (5,2 prosenttia), Luxembourgin (6,1 prosenttia) ja Maltan (6,4 prosenttia) jälkeen. EU:n keskimääräinen työttömyysaste oli marraskuussa 2013 10,9 prosenttia.

Erityisesti nuorisotyöttömyys on ollut pitkään koko EU:n haasteena. Marraskuussa 2013 nuorisotyöttömyysaste oli Suomessa 19,6 prosenttia ja Tšekin tasavallassa 19,1 prosenttia. Slovakiassa nuorisotyöttömyysaste on jopa 33,3 prosenttia. Jo vuodesta 2012 monessa EU-maassa on ryhdytty toimenpiteisiin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Useat EU-maat esittelivät niin sanotun Nuorisotakuun – tavoitteenaan parantaa nuorten työllisyyttä. Sekä Tšekissä, Slovakiassa että Suomessa haasteena on myös pitkäaikaistyöttömien lisääntyminen.

Mediamaailman uudet tuulet – maksullinen digijournalismi, datan hyödyntäminen, liikkuva kuva ja digitaalinen rekrytointi 

Vuosi 2013 oli median monimuotoistumisen, digitalisoitumisen ja uusien palveluinnovaatioiden aikaa. Mediayhtiöissä työ digitaalisen muutoksen parissa jatkuu. 

Kuluttajien siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon myös digijournalismi muuttuu. Tulevaisuuden verkkojulkaisuissa on yhä enemmän liikkuvaa kuvaa ja interaktiivisuutta. Lisäksi sisältö on muokattu eri laitteisiin sopivaksi: tablettiin tuotetaan videoita ja vuorovaikutteisempaa, taustoittavaa journalismia ja älypuhelimeen tuoretta, usein päivittyvää sisältöä, kuten uutisia.

Täysin ilmaisten verkkopalveluiden aika on ohi. Maksullisuudesta on tullut digijournalismin päivän sana. Kauppalehti lanseerasi maksuportin jo vuonna 2012, Helsingin Sanomat vuonna 2013 ja Aamulehti vuoden 2014 alussa. Maailmalla The New York Timesin maksullisilla sivuilla on jo 700 000 lukijaa ja yhteisöpalvelu YouTube on siirtämässä osan sisällöstään maksulliseksi.

Digimainonnassa puhuttavat muun muassa tiedon hyödyntäminen ja yleisökohdennuksen mahdollistaminen. Tiedon merkitys liiketoiminnan analysoinnissa, kehittämisessä ja ohjaamisessa kasvaakin vauhdilla. Niin sanotun Big datan avulla yritykset pyrkivät ymmärtämään asiakkaitaan ja liiketoimintaansa paremmin. Datan keräämiseen ja jalostamiseen vaadittavien työkalujen kysyntä onkin kasvanut media-alalla. Digitalisoitumisen myötä maailmassa on herännyt myös huoli henkilötietosuojasta verkossa. EU valmistelee parhaillaan direktiiviä, jonka tavoitteena on yhtenäistää tietosuojasäännökset Euroopassa. Lue lisää Alma Median tietosuojasta täältä.  

Netti-tv on yksi markkinoinnin nousevista kanavista jatkuvasti kasvavan katsojamäärän vuoksi. Soneran kesällä 2013 julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaista katsoo netti-tv:tä. Kaksi kolmasosaa suomalaisista käyttää kannettavaa tietokonetta, viidesosa älypuhelinta ja lähes joka viides tablettia tv-sisältöjen katsomiseen. Vähintään kerran viikossa tv-sisältöjä kannettavalla katsoo 29 prosenttia, älypuhelimella 8 prosenttia ja tabletilla 7 prosenttia suomalaisista. Sukupolvien välinen ero näkyy tässä entistä selkeämmin: nuorista jo lähes puolet katsoo tv-sisältöjä vähintään viikoittain kannettavalla.Netti-tv:n mainosmyynti on vielä melko pientä, mutta kasvuprosentit ovat kovia. TNS Gallupin mukaan netti-tv-palveluiden markkina oli viime vuonna noin 9 miljoonan euron suuruinen. Se jakaantuu Katsomon ja Ruudun lisäksi iltapäivälehtien netti-tv-palveluiden kesken.

TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton Verkkokauppatilaston mukaan verkkokauppa ylsi kokonaisuudessaan 5,1 miljardiin euroon vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Lukuun sisältyvät verot ja toimituskustannukset. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kuluttajien tekemät ostokset lisääntyivät noin kuusi prosenttia. Verkkokauppojen nopeimmin kasvava asiakasryhmä on uusien tilastojen mukaan yli 65-vuotiaat aktiiviset internetin käyttäjät. Verkkokauppojen lisääntyminen ja verkkokauppaostamisen kasvu luo tarvetta myös uudenlaisille, verkkokauppiaille suunnatuille mainosratkaisuille ja -palveluille.

Digitalisoituneessa maailmassa myös rekrytoinnin pelikenttä muuttuu alati. Rekrytointi siirtyy enemmän verkkoon, ja sen myötä otetaan myös käyttöön uusia rekrytointityökaluja, kuten videohaastatteluja. CV-tietokantojen ja LinkedInin kaltaisten verkostopalvelujen kautta työnhakijat ovat helpommin työnantajien löydettävissä. Rekrytointipalvelut tuovat markkinoille uusia oheispalveluja ja siirtyvät vahvemmin myös rekrytointikonsulttien markkinoille. 

Vuosikatsaus 2013

Tilinpäätös 2013

Lisätietoa